Sain tänään kuunteluun entisen bändini Blind Architectin tuoreen 5.4. julkaistavan We Felt Mountains (Just Before We Fell) albumin. Jätin bändin viime vuoden lopulla juuri, kun tämän levyn äänitykset saatiin valmiiksi. Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun kuulen valmiit biisit, lukuunottamatta niitä jo julkaistuja sinkkubiisejä. Tämä on myös kaikkiaan toinen virallinen albumijulkaisu, jolla soitan rumpuja.
Omaa soittoa on aina hankala kuunnella. Huomaa jokaisen pienenkin virheen. Onneksi tässä tapauksessa äänityksistä on niin kauan, että ihan jokaista virhettä ei enään muista. Tällainen post-rock tyyppinen musa ei kyllä kuulu meikäläisen musiikkimakuun, joten nyt seuraa ”hevimies kuuntelee post-rockia” -tyylistä höpinää. Enkä osaa edes mitään arvostella, mutta rustaanpa tähän jotain mietteitä levystä. Ostakaa levy ja arvostelkaa itse.

Levy alkaa, jo sinkkunakin julkaistulla Lebanonilla. Ihan hyvä biisi, mutta ei lukeudu suosikkibiiseihini. Huomio kiinnittyy omaan soittoon… Ei hyvä. Seuraava.
Toista biisiä It’s Not California Without You en tunnista nimen perusteella. Mutta biisin pärähtäessä soimaan muistan biisin työnimen Mirapå. Tämä oli jo äänitysvaiheessa suosikkibiisini ja sitä se on edelleen. Tätä oli mukava soittaa ja tässä on sellainen kiva letkeä eteenpäin vievä meininki, toisin kuin edellisessä biisissä, joka tuntui vähän väkisin vääntämiseltä. Biisistä löytyy myös sopivaa melankoliaa ja tarttuvaa melodiaa.
Never There kuuluu uudempaan tuotantoon, jota en varmaankaan kerennyt edes keikoilla soittamaan, jos ihan oikein muistan. Tämä on tunnelmointia ja kasvattelua loppua kohden. Tempon muutos lopussa havahduttaa kivasti kuulijan. Tätä on helppo kuunnella ehkä jo senkin takia, että en ole aikaisemmin tätä valmista versiota kuullut.
Seuraavaksi Cure Me Dementia, joka on myöskin julkaistu aikaisemmin sinkkuna. Taas huomio kiinnittyy omaan soittoon. Hankala kuunnella näitä sinkkubiisejä, jotka olen jo niin monesti kuullut. Mutta kivasti biisi alkaa avautumaan loppua kohden. Oma basarikikkailu ärsyttää, mutta muuten tämä osoittautuukin hyväksi biisiksi.
Sitten levyn yllättävin veto And Here We Fell. Tämä on viimeinen biisi jonka olen Blind Architectissa soittanut. Äänitysvaiheessa tämä jäi hieman epäselväksi minulle, että millainen biisi tästä oikein tulee. Nyt kun tämän valmiin tunnelmointipläjäyksen lopulta kuulin valmiina, niin yllätyin. Tämähän on ehkä koko levyn hienoin biisi! Oma osuuteni ei tähän biisiin ollut kummoinen. Rumpu osastoa hallitsee konerummut. Voinkin keskittyä nauttimaan tunnelmoinnista.
Kuudes ja levyn päättävä biisi on osuvasti Sixth. Tämä on jo valmiiksi hittibiisi. Tätä on ollut mahtava vetää keikoilla, kun yleisö on osannut sanat ulkoa. Biisin soidessa muistelen Kokkolan Westin keikkoja, joissa sali on ollut täynnä hurraavaa kansaa. Levy sai arvoisensa päätöksen.

Levystä jäi hyvä fiilis. Olen varma, että tämä on juuri sellainen levy, jollaisen bändi halusi sen olevankin. Olen myös varma, että Blind Architect tulee menemään vielä pitkälle. Onnea ja menestystä!
Levyn voit ennakkotilata Levykauppa X:stä. Levy julkaistaan 5.4. Levynjulkaisukeikka on pääsiäisenä Westissä Kokkolassa, josta voit myös ostaa levyn ja t-paidan.
Seuraa Blind Architectia Facebookissa ja Twitterissä.