I asked your help to choose a name for my new Quattrovelo. I got ton of name suggestions in livestream and in video comments. I picked my favourites of them and made a poll where you could vote a name for my Quattrovelo. But what name did I choose? You have to watch this video to find out.
Here are all your name suggestions. Which one of these was your favourite?
Please scroll down for the English version and for the downloadable route files.
Eräs mun videon katsojista ehdotti video aiheeksi matkailureittejä. Joten aloin miettimään, että mikä olisi sopiva reitti velomobiilille Suomessa. Joten keksin sitten tämän reitin Suomen läpi. Suunnittelin tämän reitin velomobiili turisteille, jotka saapuvat Euroopasta joko Turkuun tai Helsinkiin. Ja tämä 800 kilometrin reitti olisi sitten osa Skandinavian kierrosta. Mulla ei tietenkään ole mitään käsitystä etelä-Suomen pyöräilyreiteistä, joten pyysin apua Velogilta. Katso oheiselta videolta, minkälaisen reitin suunnittelimme suomen halki.
Videolla esitellyt reitin osat ovat ladattavissa GPX tiedostoina. Linkit tiedostoihin löytyvät tältä sivulta videon alapuolelta. Ladattavat reittitiedostot ovat samassa järjestyksessä, kuin reitti esitellään videolla.
Kävin myös vierailulla Velogin videolla. Siinä esittelemme erilaisia reitin suunnittelun työkaluja. Se video löytyy ihan tämän artikkelin lopusta.
🇬🇧 One of my viewer suggested for me to make a video about travel routes. So I was thinking what would be a proper travel route for a velomobile in Finland. And this is what I came up with. This 800 km route through Finland is made for velomobile tourists (also for other cyclists) who arrive from Europe to Turku or Helsinki. This can be a part of your Scandinavian tour. I don’t have any idea about cycle routes in southern Finland, so I asked help from Velogi YouTube channel. Watch from the video what kind of route we planned.
All routes shown in the video can be downloaded as a GPX files. Links to the files are in this page after the video. The files are in same order than routes shown in the video.
I also visited on Velogi video. On that video we show few different route planning tools. That video can be found at the end of this article. It’s in Finnish, but there should be subtitles available.
Jos haluaisi ostaa uuden velomobiilin, nyt olisi paras aika vuodesta tehdä se, jotta se kerkeää perille ennen kesää. Nimittäin useimpien valmistajien toimitusaika on vähintään kolme kuukautta. Päätin tehdä tällaisen listan, jossa on hyödyllisiä linkkejä eri velomobiilivalmistajien nettisivuille sekä joitakin jälleenmyyjiä ja eri maiden foorumeita, joista voi löytää käytettyjä velomobiileita. Toivottavasti tästä on hyötyä jollekkin uuden velomobiilin hankintaa miettivälle. Lista löytyy tuosta englanninkielisen tekstin alapuolelta. Tein aiheesta myös videon, se löytyy tuolta artikkelin lopusta.
🇬🇧 If you are going to buy a new velomobile, this is the time of year when you should do it to get it before the next summer. Because with most models, the delivery time is at least three months. I decided to make this list with usefull links to different velomobile models and some velomobile dealers around the world. I also list few forums and other places where you can find second hand velomobiles. I made also a video about this list, you can find it from the end of this article.
Suunnittelin jo pari vuotta sitten uuden talvipyörän hankintaa. Silloin päädyin rakentamaan rungon itse. Esikuvaksi otin Azub Maxin. No rakentelu motivaatio loppui sitten siihen, kun Quest saapui. Rakenteluprojekti jäi odottelemaan motivaation palaamista, mutta sitä ei koskaan tapahtunut. Tänä syksynä heräsi uudelleen kiinnostus parempaan talvi/maastopyörään, kun työkaveri osti itselleen hienon maastopyörän ja toinen työkaveri osti uuden hienon sorapyörän. Siinä sitten heräsi itsellekin kiinnostus päästä vähän kokeilemaan maastoajoa. Niinpä tein sellaisen ratkaisun, että myin keskeneräisen rakenteluprojektin ja vanhan Hurricanen pois ja päätin hankkia ihan oikean Azub Maxin. Ajattelin säästää rahaa siten, että ostan pelkän runkosetin ja sitten otan osat siihen jostain käytetystä täysjoustomaastopyörästä. Niinpä etsin fillaritorilta käytetyn maasturin ja tilasin Maxin runkosetin Kaarikinneri Oy:ltä, joka on Azubin Suomen maahantuoja.
Tässä vaiheessa alkoi sitten karu totuus paljastua. Kuvittelin, että ei tässä paljon muuta ole, kuin nakata osat vaan paikoilleen, mutta ei se ihan niin käy. Jotta tuon käytetyn maastopyörän osat saa asennettua uuteen pyörään, piti tilata aika paljon lisää tavaraa.
Tuossa käytetyssä pyörässä nimittäin mm. molemmat iskarit vuotaa, joten kaikki tiivisteet ja nesteet piti vaihtaa. Kun edellinen omistaja oli suuressa viisaudessaan vaihtanut tuohon maasturiin Shimanon jarrun tilalle Avidin jarrun, niin sehän aiheuttaa tällaisessa projektissa hieman ongelmia. Nyt siis pyörässä on sekä Shimanon, että Avidin jarru. Shimano ja Avid käyttää eri jarrunesteitä ja molempiin pitää olla omanlaiset jarrupalat ja ilmaustyökalut.
Ja tuo Avidin jarru onkin osoittautunut oikein murheenkryyniksi. Ensin jarrusatulan männät jumittuivat. Vaihdoin sinne uudet tiivisteet. Sitten tajusin, että kun Maxiin pitää laittaa pitemmät jarruletkut, niin eihän mulla olekaan oikeanlaisia letkuliittimiä, kun Avidissa onkin letkun toisessa päässä erilainen puristusliitin. (Shimanon letkussa on molemmissa päässä samanlaiset liittimet). Sitten kun lopulta sain Avidin jarrun asennettua, niin ilmatessa huomasin, että se vuotaa kahvasta. Eli ei muuta, kuin tilaamaan tiivistesarjaa jarrukahvaan. Kun sain tilauksen tehtyä, niin huvikseni katsoin paljonko olisi maksanut toinen samanlainen Shimanon jarru, kuin pyörässä jo oli. No se maksoi 18,90€. Kunpa olisin tajunnut tämän heti. Olisi säästynyt niin paljon rahaa ja vaivaa, kun ei olisi tarvinut ostaa kalliita varaosia tuohon paskaan Avidin jarruun, eikä olisi tarvinut ostaa erikseen jarrunesteitä ja työkaluja kahdelle eri merkkiselle jarrulle. Nyt tuo Avidin jarru on niin kallis, että ei mulla ole enään varaa siitä luopua.
Please scroll down for the English version. Official results are on Recumbent Racing Finland homepage (click ”Info & Results” on the top menu)
Noniin, kisat on taas ajettu. Sääennuste lupaili kovaa sadetta ja ukkosta koko viikonlopuksi, mutta onneksi ennusteet eivät ihan pitäneet paikaansa. Lauantaina sää oli pääosin aurinkoista, mutta välillä saatiin lyhyitä sadekuuroja. Aamupäivällä 200 metrin kisan käynnistyessä rata oli ihan kuiva ja aurinko paistoi, mutta kisan käynnistyttyä alkoi satamaan. Kovinkaan moni ei ehtinyt kuivalle radalle kokeilemaan huippuvauhteja. Itsekin jouduin sateessa ajamaan, mutta siitä huolimatta paransin omaa edellisvuoden suoritustani. Oma vauhtini oli tällä kertaa 68,89 km/h. Ei mennyt tälläkään kertaa 70 km/h:n haamuraja rikki. Onneksi siitä voi syyttää sadetta. Olen silti tyytyväinen omaan suoritukseeni, koska sillä irtosi kolmas sija.
Iltapäivällä sää vaihteli auringonpaisteen ja sadekuurojen välillä. Varikkoalueella ihmeteltiin mitä erilaisempia omatekemiä pyöriä. Niistä parhaat palat oheisella videolla. Myöhemmin iltapäivällä starttasi tunnin ajon hidas ryhmä. Sopivasti juuri lähdön hetkellä alkoi satamaan. Mutta sadetta ei onneksi kestänyt kymmentä minuuttia kauempaa. Hitaan ryhmän jälkeen ajoi nopea ryhmä saman tunnin ajon. Sää pysyi selkeänä koko nopean ryhmän tunnin ajan, mutta rata ei kerennyt kuivua kokonaan. Olen erittäin tyytyväinen omaan suoritukseeni. Ajoin tunnissa 50,8 km, eli paransin omaa edellisvuoden tulosta. Sillä irtosi myöskin kolmas sija.
Sunnuntaina ajettiin sitten pitkää matkaa. Kun aamulla pääsimme radalle, oli 12 tunnin kisa jo käynnissä. Tutkiskelimme tarkkaan päivän sääennustetta. Näytti siltä, että ajaisimme kuuden tunnin kisassa viimeiset kaksi tuntia sateessa. Aloitimme 6 tunnin kisan sadekuuron saattelemana. Sadetta ei onneksi jatkunut kovin pitkään ja sää suosikin meitä monen tunnin ajan. Rata kerkesi jopa kuivua melkein kokonaan.
Viime lauantaina Kälviän Tarmo järjesti jälleen kerran perinteisen Arvon Kuntoajo -pyöräilytapahtuman. Tällä kertaa päätin ajaa täysiä ja kokeilla pärjäänkö kylän nopeimmille pyöräilijöille kinnerillä.
Tänä vuonna järjestäjä oli hieman uusinut reittejä. Kaikki pitemmät reitit menivät uusiksi, vaikka kulkivatkin samoilla tutuilla teillä. Aluksi suunnittelin ajavani 110 km reitin. Tällä reitillä ajoi kaikki kylän kovimmat kuskit. Päätin kuitenkin viime metreillä ajaa vielä 50 kilsaa pitemmälle joten ajoinkin sitten sen 156 km reitin. Aikaa kului 3 tuntia ja 40 minuuttia. Keskinopeus oli mukavat 43,6 km/h. Olin siis päivän nopein ajaja.
Sää oli tällä kertaa todella hyvä ja järjestelyt olivat jälleen kerran erinomaiset. Joten ensi vuonna taas uudestaan. Tässä hieman videota tämän vuoden ajoista.
Questin päivityksestä on jo lähes puoli vuotta. Olenkin ehtinyt ajamaan päivitysten jälkeen jo yli kolmetuhatta kilometriä. Sinä aikana löysin myös takarenkaasta klappia ja yritin vähentää sitä eri keinoin. Tätä käsittelevän artikkelin julkaisun jälkeen löysin vielä toisen paikan mistä löytyi klappia. Taka-navan laakerit pääsivät liikkumaan sivusuunnassa navan sisällä. Sain Velomobiel.nl:ltä neuvon käyttää Loctite laakerilukitetta ja liimata laakerit kiinni napaan. Sillä sain klapin lähes kokonaan pois takarenkaasta. Takapää tuntuu silti hieman löysältä, mutta se lienee tämän velomobiilin ominaisuus.
Ajovakautta pohtiessani tulin ajatelleeksi, että entä jos uusi, hieman pitempi takaiskunvaimennin vaikuttaa myös ohjauskulmiin. Takapää jäi suhteessa ehkä hieman ylemmäksi, kuin ennen, eli kinneri kulki hieman perä pystyssä. Sehän hieman vaikuttaa myös ohjausgeometriaan. No päätin sitten lyhentää takaiskaria vielä hieman lisää. Mutta en huomannut mitään merkittävää muutosta ohjauskäytökseen.
Ajoin ensimmäiset reilut tuhat kilometriä Schwalbe Marathon Plus renkailla. Niillä uusi jäykempi jousitus tuntui todella kovalta ja epämukavalta. Kaikki tien epätasaisuudet tuntuivat teräviltä ja korin sisällä oli paljon melua. Sitten vaihdoin kesärenkaisiin – Schwalbe Shredda. Kaikki muuttui. Ajotuntuma on paljon pehmeämpi eikä tien epätasaisuudet haittaa yhtään niin pljon. Jopa hyvällä soratiellä on riittävän miellyttävä ajaa. Rengasvalinta vaikuttaa siis huomattavasti ajotuntumaan.
Jäykemmän etujousituksen piti parantaa vakautta kaarteissa. En ole uskaltanut testata kuinka kovaa voin ajaa mutkaan, ennen kuin Quest kaatuu. Enkä halua sitä kokeillakaan. Mutta voin sanoa, että nyt voin hieman turvallisemmin mielin ajaa mutkiin, kun se ei kaadu ihan niin herkästi.
Uuden takaiskarin piti parantaa suorituskykyä. Mitään varmaa tietoa minulla ei asiasta ole, mutta uusi iskunvaimennin tuntuu huomattavasti jäykemmältä, eikä takapää pompota enään polkemisen tahtiin. Eli suurempi osa voimasta välittyy siis tiehen, eikä jousen pompottamiseen.
Voimansiirtoon en mitään suuria muutoksia tehnyt. Mutta uusi alumiininen taittopyörä on hieman äänekkäämpi, kuin alkuperäinen muovinen. Se pääsee myös liikkumaan sivuttain kiinnikkeessään, joka osaltaan tuntuu aiheuttavan uusia ääniä voimansiirtoon.
Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että päivitykset olivat onnistuneita. Jousituksen päivitystä voin suositella kaikille Quest ja Strada kuskeille. Vaikka uudet jouset ovat jäykemmät, niin silti rengasvalinnalla voi vaikuttaa ajomukavuuteen huomattavasti.
Lauantaina ajettiin ensimmäinen Ronde van Kälviä. Reitit kiertelivät pääasiassa paikallisilla sorateillä. Reittivaihtoehtoja oli kolme: 34 km, 42 km, 52 km. Itse ajoin keskimmäisen reitin. Taukopaikalla… Lue lisää »Ronde van Kälviä 13.5.2017
Sovimme Pohjanmaan velonauttien kanssa (West Coast Velomobile Riders), että pidämme Vappuna kokoontumisen Kovjoen rautatieasemalla. Siellä oli vapputapahtuma. Sovimme, että kokoonnutaan aluksi Pietarsaaren keskustassa ja ajetaan siitä sitten jotain reittiä Kovjoelle.
Tuulisessa säässä lähdin polkemaan Questillä vastatuuleen kohti Pietarsaarta. Ajoin tavallista reittiä Kokkolaan ja siitä maisemareittiä Larsmon kautta Pietarsaareen. Keskustassa tapasin Leifin (Quest) ja Fredrikin (Quest XS). Siitä jatkoimme kolmestaan matkaa Uuteenkaarlepyyhyn, jossa kävimme pyörähtämässä torilla, mutta siellä ei ollut paljon mitään nähtävää. Sieltä ajoimme suoraan Kovjoen aseman vapputapahtumaan.
Vapputapahtumassa oli aika paljon ihmisiä ja tarjolla oli makkaraa, lättyjä, lihakeittoa ja jätskiä. Siellä oli myös museorautatie, jossa puksutti vanha höyryveturi. Siinä me sitten esittelimme velomobiilejamme kiinnostuneille ihmisille.
Siitä sitten matka jatkui siten, että Leif meni takaisin kotiinsa Uuteenkaarlepyyhyn ja minä lyhintä reittiä takaisin kotiin, koska minulla oli matkaa jo 90 kilometriä takana. Fredrik lähti seuraksi. Välillä pysähdyttiin huoltoasemalle, jossa oli vastassa Frederik oranssilla Questillä (huomaa yhdennäköisyys ).
Frederikillä oli Questissä vielä nastarenkaat alla. Vähän matkaa hän pysyi meidän vauhdissa kohti Kokkolaa, mutta päätti sitten lopulta kääntyä takaisin. Me jatkoimme Fredrikin kanssa Kokkolaan, jossa pidimme tauon. Siitä minä jatkoin kotiin Kälviälle ja Fredrik takaisin Pietarsaareen.
Tämä oli kyllä todella mukava reissu, vaikka oli kova tuuli kokoajan. Kokonaismatkaa tuli 155 kilometriä. Ohessa lyhyt koostevideo koko reissusta.
Meillä on muuten oma Facebook sivu nimellä VeloBotnia, jossa on tietoa velomobiileista suomeksi ja ruotsiksi. Käy tutustumassa.
Please scroll down for the English version. Elokuussa on jälleen tulossa Nojapyöräilyn SM kisat 2017 Nokialla. Oheisesta linkistä löytyy lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet. Jälleen mennään tutun kaavan… Lue lisää »Coming soon: Finnish Recumbent Championships 2017