Vuosi loppuu kohta, joten katsellaanpas vähän taakse päin kulunutta pyöräilyvuotta.
Tänä vuonna en odottanut pyöräilykauden alkamista, vaan ajoin lenkkejä sitkeästi läpi talven. Asetinkin itselleni tavoitteeksi ajaa tänä vuonna yli 10000 kilometriä. Hurricanelle tuli tänä vuonna vain vähän kilometrejä, ja niistä suurin osa talvella. Helmikuussa elämäni mullistui, kun Quest saapui, joten ei enään huvittanut niin paljon kaksipyöräistä ulkoiluttaa. Sitäpaitsi huomasin keväällä, että Hurricanen etuvanne oli rikki ja sain sen vasta korjattua heinäkuussa, kun meni kaikki aika kinnerillä ajamiseen.
Ja kylläpä sillä tulikin ajettua. Työmatkoja ajoin 67 kertaa. (Yhden kerran Hurricanella.) Ajoin aika paljon pitkiä lenkkejä. Ajoin mm. lopultakin sinne mökille ja takaisin – se pyöräretki jota olen monta vuotta suunnitellut. Osallistuin taas Kälviän Tarmon järjestämiin pyöräilytapahtumiin. Ja kävin myös nojapyöräilyn PM-kisoissa. Meidän lenttisporukan rantalenttis pelit pelattiin tänä vuonna tavallista kauempana joten tuli ajettua kinnerillä myös lenttis peleihin.
Sanovat, että talvipyöräily on kivaa. Katso oheiselta videolta, minkälaista on ajaa kinnerillä talvella lumihangessa. Taisi jäädä tämän vuoden viimeiseksi kinneri lenkiksi tämä. Melkein tuli 10 000… Lue lisää »Talvipyöräily / Winter cycling
Tulevana talvena ajattelin pitää pyöräilykuntoa yllä hieman eri tavalla, kuin aikaisempina talvina. Hankin nimittäin Bkool Smart Pro trainerin, joten voin pyöräillä koko talven kätevästi sisätiloissa. Ulkona pyöräily on kyllä ihan kivaa, mutta lumihangessa pyöräily on niin kovin erilaista treeniä. Trainerilla treenatessa saattaa jopa vähän kehittyä.
Päädyin Bkool traineriin siksi, että siihen saa kiinnitettyä pyörän, jonka vetävä rengas on 20″ tai isompi. Joten se soveltuu käytettäväksi myös minun Challenge Hurricane nojapyörän kanssa. Suoraveto traineri olisi saattanut olla myös ihan hyvä vaihtoehto. Tässä Bkoolissa pitää nimittäin olla vetävällä renkaalla mieluiten sileä ja korkeapaineinen rengas, mutta suoraveto trainerissa itse traineri tulee vetävän kiekon paikalle. Tästä aiheutuu nyt sellainen ongelma, että jos haluan mennä talvella ulos pyöräilemään Hurricanella, pitää ensin vaihtaa talvirenkaat, jonka jälkeen pitää vaihtaa sileä rengas takaisin, jos haluaa taas ajaa trainerilla. Mutta suoraveto trainerit ovat kalliimpia, joten päädyin tähän Bkooliin.
Traineri
Bkool Smart Pro paketissa tulee mukana itse trainerin lisäksi pikalukko, joka vaihdetaan pyörän vetävän kiekon oman pikalukon tilalle, virtalähde, pieni ANT+ vastaanotin tietokoneen USB-porttiin ja tuki pyörän toisen kiekon alle. Itse traineri tulee kahdessa osassa, vastus ja runko erikseen. Ne yhdistetään pikalukituksella. Se on ihan helppoa, kun ensin hoksaa, että missä asennossa se loksahtaa helpoiten paikalleen.
Itse pyörän kiinnittäminen traineriin on myös suhteellisen suoraviivaista. Vetävän kiekon oma pikalukko pitää ensin vaihtaa trainerin mukana tulleeseen lukkoon. Sen jälkeen pyörän kiinnittäminen traineriin on melko helppoa.
Jotta traineri pystyisi kommunikoida tietokoneen kanssa, pitää pieni ANT+ vastaanotin kytkeä tietokoneen USB porttiin. Huomasin, että joissakin tilanteissa tämä langaton yhteys toimii hieman huonosti. Kun ensimmäisen kerran käynnistin simulaattorin, ilmoitti se heti, että trainerille on firmware päivitys. En saanut sitä onnistumaan ennen kuin siirsin tietokoneen ihan trainerin viereen, noin yhden sentin päähän. Ilmeisesti firmware päivityksen aikana pitää yhteyden traineriin olla mahdollisimman hyvä.
Jaa se on taas se aika vuodesta. Levittivät nimittäin työmatkani pyöräteille hiekoitussoraa, eli ”tappajasepeliä”. Olin kyllä hyvin varautunut tämän hiekoituskauden alkuun vaihtamalla Questiin pistosuojatut renkaat, mutta ei se auttanut. Minun työmatkapyöräilyt loppuivat siihen, kun saman työmatkan aikana puhkesi kaksi kertaa sama pistosuojattu rengas. Se on minusta jo aika kohtuutonta.
Aamulla kun olin lähdössä työmatkalle, huomasin, että toinen eturengas on tyhjä. No ei muuta, kuin Quest kyljelleen ja renkaanvaihto puuhiin. Renkaan vaihdon jälkeen totesin, että en myöhästyisi töistä kuin vartin, joten enköhän voi vielä lähteä pyörällä. Autolla lähteminen kyllä hieman houkutteli, mutta lähdin silti matkaan pyörällä. No en päässyt kuin puoleen matkaan, kun taas sama rengas puhkesi. Ei auttanut muuta, kuin siinä pikkupakkasessa laittaa lisää vaatetta päälle ja kääntää pyörä kyljelleen ja vaihtaa taas se sama rengas. Onneksi oli vielä yksi vararengas mukana. Pääsin lopulta työpaikalle melkein puoli tuntia myöhässä.
Kotimatka iltapäivällä sujui onneksi ongelmitta. Mutta siitä huolimatta päätin, että en enään tänä talvena aja pyöräteillä, kun ei edes pistosuojatut renkaat kestä sitä tappajasepeliä. Jää siis työmatkat pyöräilemättä.
Se pistosuojattu rangas, joka ei kestä tappajasepeliä on Schwalbe Marathon+.
Tämän päivän lisäsisältönä on tämä video, jossa näytän miten kinneriin vaihdetaan renkaat.
Frederik tuli Jeppiksestä käymään Kokkolassa. Hänellä sattuu olemaan juuri samanlainen ja vielä saman värinen Quest, kuin minulla. Käytiin sitten pikku lenkillä. Tässä video siitä: https://youtu.be/tN7Fhd7B2Tc… Lue lisää »Kaksi Questiä / Two Quests
Rantalenttis kausi on jälleen päättynyt. Tällä kertaa lentopallon pelaamista haittasi viime kesältä tutun pelaajien puutteen lisäksi kentän puute. Kälviän urheilukentän beachvolley kenttä oli koko kesän… Lue lisää »Lenttis tulokset 2016
Kälviän Tarmo järjesti viime lauantaina perinteisen Päivä pyörän päällä -pyöräilytapahtuman. Kyseessä on kuntoilutapahtuma, jossa ajetaan tasatunnein noin 18 kilometrin lenkkiä joukkueina tai yksittäisinä pyöräilijöinä. Itse yritin taas ajaa nonstoppina niin paljon kilometrejä, kuin vaan kerkiän.
https://youtu.be/LRf8bJB5h-c
Tällä kertaa olin ainut nojapyöräilijä, mutta muita pyöräilijöitä oli useita kymmeniä. Reitti kulki vähäliikenteisellä pikkutiellä ja kääntöpaikka oli yhdeksän kilometrin päässä lähtöpaikasta. Useimmat kääntyivät siinä, mutta osa pyöräilijöistä kävi hakemassa kilometrejä hieman kauempaa. Kääntöpaikkana ollut soratien risteys ei oikein soveltunut kinnerille, joten ajoin Ullavaan asti kääntymään. Ullavan kaupan pihalla oli hyvä kääntää kinneri siten, että ei tarvinnut peruttaa. Tälle reitille tosin matkaa kertyi 60 kilometriä.
Kävin kääntymässä Ullavassa neljä kertaa. Niistä viimeisin oli kaikista tuskallisin. En tiedä olinko syönyt liikaa tai liian vähän, mutta kuitenkin jotenkin väärin, kun tuntui, että tulee seinä vastaan. Ihan oli virta lopussa. Sen jälkeen oli pakko pitää pitempi tauko ja koittaa vähän kerätä energiaa. Reilun tunnin tauon jälkeen lähdin jatkamaan. Ajoin pari kertaa lyhyen lenkin.
Illan hämärtyessä ajettiin sitten viimeinen lenkki. Koko päivän aikana sain ajettua reilut 300 kilometriä. Enemmänkin olisi ehkä mennyt, jos olisin onnistunut paremmin tankkauksessa. Kun hikoilee 12 tuntia kinnerin sisällä, niin on muuten aika paljon hiertymiä eri paikoissa.
Täällä Pohjanmaan rannikolla on aika tasaista ja mäet ovat pieniä. Kinnerillä on hauskinta ajaa kovaa ja kovimmat vauhdit saa alamäessä. Tässä video, jossa etsin tämän… Lue lisää »Alamäkien metsästystä / Downhill hunting
Noniin, kisat on käyty, tässä hieman jälkitunnelmia reissusta.
Lauantai aamuna saavuimme kisapaikalle ajoissa, jotta kerkeää hyvin purkaa pyörän katolta ja valmistella se kisakuntoon. Mulle napsahti sitten kisapaikalla valokuvaus nakki, joten aamupäivä vierähti osallistujia kuvatessa. Muut menivät sitten jo aloittelemaan 200 metrin kisaa, kun minä vielä olin punnitsemassa omaa pyörääni. Oli muuten vähän päälle 30 kg Questin paino ilman kuomua kisakunnossa.
200 metrin sprintti lentävällä lähdöllä
Pääsin sitten lopulta 200 metrin kisan lähtöpaikalle. Ensikertalaisena piti aluksi vähän ihmetellä, että mitenkäs tämä homma toimii. Mutta ei siinä sitten ollut muuta, kuin mennä jonon hännille ja sitten omalla vuorollaan vaan kiertämään rataa. Kun en ollut kerennyt mitään lämmittelyä tehdä, kun meni aika kuvatessa, päätin ajaa omalla vuorollani ensin yhden ylimääräisen lämmittelykierroksen ennen varsinaista suoritusta. Olin päättänyt kuvata videolle ensimmäisen suorituksen ja sen jälkeen ottaa kamerat pois ja ajaa vielä kaksi yritystä ilman kameroita paremman aerodynamiikan ja kovemman vauhdin toivossa. Ensimmäinen yritys näytti menevän hyvin. Garmin ilmoitti nopeudeksi 70 km/h 200 metrin lähtöviivan kohdalla. Nopeus kävi mittarin mukaan aina 72 km/h asti, ennen maaliviivaa. Mutta GPS ei ollut ilmeisesti kovin tarkka, koska virallinen mittaustulos oli jotain 67 km/h luokkaa.
Ensimmäisen yrityksen jälkeen huomasin olevani ihan poikki. Käytin ilmeisesti kaikki paukut heti alussa. Enkä ollut varmaan syönyt ja juonnut tarpeeksi ennen kisaa. Siitä huolimatta kävin vielä kaksi kertaa kokeilemassa ilman kameroita. Viimeinen kerta oli sitten nopein, 67,618 km/h. Se riitti neljänteen sijaan. Hieman oli pettymys tämä. Ensikerralla sitten parempi tankkaus, niin menee 70 km/h rikki.
Muiden suorituksista mainittakoon Tero Haapasen huima 82 km/h!
Kisojen välissä oli aikaa pyöriä varikolla juttelemassa muille alan harrastajille ja vaikka käydä kokeilemassa toisten pyöriä. Minulta tämä meni valitettavasti vähän ohi, kun keskityin kuvaamaan Pekka Heimosen maailmanennätys yritystä. Pekan tarkoituksena oli tehdä uusi tunnin ajon maailmanennätys luokkaan kattamattomat triket, masters. Ja uusi ennätys syntyikin. Virallista tulosta en ole vielä nähnyt, mutta se on hieman päälle 35 km.
Pekan ennätysyrityksen seuraaminen hieman keskeytyi, kun paikalle saapui Velogi. Olin sopinut hänen kanssaan, että hän saa koeajaa minun Questin. Velogi on siis pyöräilevä videoblogi. YouTubesta löytyy hänen videoitaan. Kannattaa tutustua! Kuvattiin siinä sitten uusi Velogi video. Siitä tuli ihan hyvä. Mutta en silti aio puhua omissa videoissani 🙂