Viikonvaihteessa ja alkuviikosta oli paras aika nähdä perseidien meteoriparven tähdenlentoja. Kovasti oli tarkoitus saada kuvia tähdenlennoista, mutta sää oli sitä vastaan. Keksin hyvän ja rauhallisen paikan kuvaamiseen – soramonttu Passojalla, jossa saa olla rauhassa ja jossa on mahdollisimman vähän valosaastetta. Olin sunnuntai iltana jo kymmenen jälkeen paikalla virittelemässä jalustaa ja kameraa, mutta siihen aikaan oli vielä niin valoisaa, että eipä näkynyt juurikaan tähtiä. Säätiedotus oli luvannut pilvistä, joten seurasin tarkasti pilvien liikkeitä.
Suuntasin kameran kohti koilista taivasta suuntaan, josta ajattelin eniten löytäväni tähdenlentoja, ja jäin odottamaan illan pimenemistä. Puolenyön aikoihin alkoi olla niin pimeää, että näki jo muutamia tähtiä. Mutta niin vain pohjoisesta ajautui iso pilvilautta ja peitti puoli taivasta. Juuri siitä mihin olin kamerani suunnannut. Pilvet jatkoivat koko taivaan peittämistä, enkä ollut nähnyt yhtään tähdenlentoa, joten luovutin ja menin nukkumaan.
Maanantai iltana, jolloin olisi pitänyt meteorisateen olla tiheimmillään, pilvet peittivät taivaan jo alkuillasta, joten turha oli edes yrittää kuvata mitään. Tällä kertaa jäi siis kuvasaalis laihaksi. Mutta onneksi kohta tulee taas talvi ja revontulet.
Juu… Onneks vaan sulle! #prkl 😉