Scroll down for English version ”Löysin” aivan mahtavan tien kinnerillä ajamiseen. No olenhan minä tätä tietä ennenkin pyöräillyt, mutta aika harvoin tulee ajettua siellä päin,… Lue lisää »Mahtava tie kinnerille / Awesome road for velomobile
Scroll down for English version.
Jo jonkun aikaa kerkesin miettiä, että ostaisiko uuden kameran vai ei. SJ4000 on kuitenkin toiminut kohtuullisen hyvin ja siinä on ihan kelpo kuvanlaatu. Tosin akku siinä ei kestä mielestäni riittävän kauan (vain noin 90 min). Ja se ulostaa .mov tiedostoja, jotka eivät suoraan käy esimerkiksi GPS datan lisäämiseen käyttämääni Garmin Virb Edit ohjelmaan. Niinpä olenkin aina silloin tällöin vähän katsellut muitakin vaihtoehtoja.
Olen ehkä täällä maininnutkin, että aloin seurata Velogi -videoblogia YouTubessa. Kiinnitin huomiota Velogin videoiden laatuun. Ajovideoissakin kuva oli vakaata ja miellyttävä katsoa. Tietenkin myös editointi on laadukasta, mutta ei siitä sen enempää. Velogi oli myös tehnyt videon käyttämästään kuvauskalustosta. Hän käyttää Sonyn action kameraa, koska siinä on kuvanvakain. Siitäpä sain idean tutustua Sonyn valikoimaan ja niinpä päädyin hankkimaan itselleni AS200V action kameran.
Kuvanvakaimen lisäksi kamerasta löytyy WiFi ja GPS sekä high speed ominaisuuksia. Itse kameran runko on roisketiivis, mutta mukana tulee toki myös vesitiivis kotelo, jolla kameran voi upottaa viiteen metriin. Sony suoltaa .mp4 tiedostoja, joiden pitäisi käydä suoraan myös Virb Edit ohjelmaan. Akun kestosta en löytänyt oikein mistään kovin tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti pitäisi useamman tunnin riittää virta, kun kytkee ylimääräiset kilkkeet (Wifi ja GPS) pois päältä.
Paketissa ei ollut paljon ylimääräistä tavaraa mukana. Kameran, akun ja vesitiiviin kotelon lisäksi mukana tulee tietenkin USB-piuha, sekä kaksi tarrakiinnitteistä telinettä ja niihin kiinnittyvä kamera klipsi.
Klipsissä on standardi jalustakierre, eli siihen voi periaatteessa kiinnittää myös muitakin kameroita. Nämä kiinnikkeet eivät ole GoPro yhteensopivia, vaikka ovatkin etäisesti saman näköisiä. Mukana on myös jalustakierre adapteri. Nimittäin kameran pohjassa oleva kierre ei ole standardi jalustakierre vaan siihen kierteeseen kiinnitetään adapteri, jolla kameran saa kiinni mihin tahansa jalustaan. Vesitiiviissä kotelossa on tavallinen jalustakierre.
Tässä mun uusin lelu. Lisää juttua ja käyttökokemuksia tulossa myöhemmin. Here is my new toy. More stories and user experiences coming later.
English version below
Hiilikuituisen kinnerin sisällä tuntuu olevan aika huono GPS signaali. Garmin kyllä löytää satelliitit, mutta paikannus ei ole aina riittävän tarkka. On mennyt monta Stravan segmenttien nopeinta aikaa hukkaan, kun Garmin on piirtänyt reittiviivaa jopa kymmeniä metrejä väärään paikkaan. Viime viikolla tilasin hiilikuituisen kovan katon Questiin. Se luultavasti pahentaa entisestään tätä ongelmaa. GPS signaali ei ilmeisesti siis kulje kovin hyvin hiilikuidun läpi.
Niinpä päätin kokeilla ratkaista ongelman siirtämällä Garmin kinnerin syövereistä lähemmäs kulkuaukkoa. Nythän se on sijainnut oikean pyöränkotelon päällä, eli siis aika syvällä kinnerin sisällä. Näin sattumalta jossain ulkomaisessa blogissa (en muista enään missä) kuvan GPS laitteen telineestä, joka oli kiinnitetty kinnerin ylä ja alaosan sauman kiinnitysruuviin. Niinpä päätin tehdä itsekin samanlaisen telineen Garminille. Pienen mallailun jälkeen sopiva paikka löytyikin. Autotallin nurkasta vaan vähän rakennusmateriaaleja mukaan ja hitsaamaan.
Sauman kiinnitysruuvi on aika kaukana kulkuaukon reunasta, mutta halusin Garminin lähemmäksi reunaa. Niinpä tein kiinnityslevystä hieman pitemmän. Jotta kiinnikkeestä tulisi riittävän tukeva, päätin lisätä siihen toisen kiinnitysruuvin. Mutta en halunut tehdä sille uutta reikää kinnerin koriin, joten laitoin ruuviin prikan, joka puristaa korin saumaa vasten. Laitan rakentelukuvauksen tähän kuvagallerian muodossa.
Lue lisää »Ratkaisu huonoon GPS vastaanottoon / Solution to poor GPS reception
English version below Kinneri aiheisten kirjoitusten myötä on tämä mun blogi alkanut saamaan kansainvälistä liikennettä. Olen lisännyt tänne mahdollisuuden käyttää Google Translatoria, mutta se ei… Lue lisää »In English
Päätin nyt sitten jatkaa ketjua yhdellä lenkkiparilla, kuten aiemmin uhkailin. Mutta, jotta hommasta tulisi yhtään mitään, piti ensiksi keksiä jokin keino pyörittää kampia samalla, kun… Lue lisää »Työkalu kampien pyörittämiseen ja vaihteiden säätämiseen
Ilmat ovat hieman alkaneet lämmetä ja hiekoitussora on jo kerätty pois pyöräteiltä, joten oli aika vaihtaa Questiin kesärenkaat. Talvella, kun odottelin Questin saapumista, oli aikaa miettiä kesän rengasvalintoja. Lueskelin hollantilaisen Wim Schermerin blogia. Wim on tehnyt paljon rengastestejä yleisesti kinnereissä käytetyille renkaille. Niinpä päätin hyödyntää rengasvalinnassani Wimin testituloksia. Äkkiseltään voisi kuvitella, että mitä kapeampi ja kevyempi rengas, sitä kevyempi vierintävastus. Näin ei kuitenkaan Wimin testien mukaan aina ole. Toki kapeat maantierenkaat ovat saaneet hyviä tuloksia testissä, mutta niin on myös moni muukin rengas. Myös ajomukavuuteen kannattaa panostaa. Leveät renkaat ovat yleensä pehmeämpiä, joten ajotuntuma on miellyttävämpi. Renkaan aiheuttamalla ilmanvastuksella ei ole merkitystä kinnerissä, koska rengas on lähes kokonaan korin sisäpuolella.
Wim Schermerin mukaan hänen testeissään eturenkaista yllättäjäksi nousee 50-406 Vredestein F-Lite, joka rullaa kevyesti myös matalissa lämpötiloissa. Yleensä renkaiden vierintävastus kasvaa lämpötilan laskiessa. Mutta F-Lite ilmeisesti säilyttää ominaisuutensa myös kylmemmässä. Olen lukenut muualta, että F-Lite ei ole kovin kestävä rengas, eli saattaa puhjeta herkästi. Se on myös melko leveä (50 mm) joka Questiin asennettuna rajoittaisi kääntösädettä melko paljon.
Toinen omasta mielestäni yllättävä rengas Wimin testeissä on 50-406 Schwalbe Shredda, joka rullaisi vielä F-Liteäkin kevyemmin. Se on itseasiassa Wimin testitulos taulukossa toiseksi kevyiten rullaava rengas. Shredda on todettu maailmalla suhteellisen kestäväksi kinnerikäytössä, mutta tämäkin on leveä ja rajoittaa mielestäni liikaa Questin kääntyvyyttä normaalikäytössä. Mutta jos osallistun joskus johonkin kisoihin, harkitsen kyllä vakavasti 50 mm Shreddaa eturenkaiksi.
Miten onnistuu pyöräilyn ja luontokuvauksen yhdistäminen?
Nyt on jo reilusti yli tuhat kilometriä tullut ajettua Questillä ja se alkaa tuntumaan jo omalta. Aikaisemmassa postauksessa valittelin ohjauksen äkkinäisyyttä kovassa vauhdissa. Siihen olen tottunut ja olen oppinut hallitsemaan pyörän kovemmissa vauhdeissa, aivan kuten arvelinkin. Olen myös oppinut paremmin hahmottamaan missä kaikki kolme rengasta kulkevat, joten tien pienien kuoppien väistäminen on alkanut sujua. Isompia kuoppia pitää sitten väistää enemmän.
Etuvaihtajan kanssa on ollut hieman ongelmia. Aluksi ongelmana oli se, että se ei vaihtanut kunnolla pienimmälle eturattaalle. Sen sain ratkaistua osittain jo aiemmin. Aivan täysin sitä ei taida saadakkaan toimimaan ja aina välillä joutuu kantapäällä auttamaan ketjun rattaalle. Mutta onneksi pienintä ratasta tarvii hyvin harvoin. Sitten ilmeni ongelmaa isoimman eturattaan kanssa. Ketju tipahti isoimmalle rattaalle vaihtaessa muutaman kerran pois päältä kokonaan ja pari kertaa se jumiutui rattaan ja kammen väliin aika pahasti. Siitä ongelmasta pääsin säätämällä vaihtajan H-rajoitinruuvia kireämmälle, jolloin vaihtajan häkki ei liiku niin kauas rattaan ulkopuolelle. Tämäkin säätö oli aika pienestä kiinni. Nyt kun etuvaihtaja toimii hyvin, niin on ollut kyllä nautinto ajaa.
Nyt alkaa olla jo melkein 400 kilometriä Questillä takana, joten jonkinlainen tuntuma pyörään on jo tullut. Vaikka aluksi tuntui, että se kulkee nastarenkailla kuin kivireki, on… Lue lisää »Tämähän on hauskaa!